Autourheilun 1960-luku Suomessa – vauhdin, värikkäiden tarinoiden ja kansainvälistymisen vuosikymmen

Suomalaiskuljettajat nousivat 1960-luvulla kansainväliseen maineeseen ja kotimainen kilpailutoiminta vakiintui osaksi järjestäytynyttä sarjatoimintaa. Vuosikymmen loi perustan sille kansainväliselle menestykselle, josta suomalainen autourheilu myöhemmin tunnettiin.
 

Jyväskylän Suurajot oli jo 1950-luvulla merkittävä kilpailu, mutta 1960-luvulla sen kansainvälinen asema vahvistui ratkaisevasti. Kilpailu kuului rallin Euroopan mestaruussarjaan, ja sen nopeat soratiet sekä suuret hypyt tekivät siitä kuljettajien keskuudessa arvostetun ja yleisön silmissä näyttävän tapahtuman. Vuosikymmenen aikana suomalaiskuljettajat nousivat vahvasti esiin. Rauno Aaltonen, Pauli Toivonen, Simo Lampinen ja Timo Mäkinen kuuluivat ajan kirkkaimpiin nimiin. Mäkisen Monte Carlo -voitto 1964 ja Lampisen RAC-rallin voitto 1968 vahvistivat käsitystä suomalaisista kuljettajista poikkeuksellisen taitavina sorateiden osaajina.

Kotimaan kilpailukalenterissa sarjatoiminta sai selkeän rungon, kun Finnish Rally Championship käynnistyi vuonna 1959 ja vakiintui 1960-luvulla. Sarja kokosi maan parhaat kuljettajat yhteen ja loi jatkuvuutta kilpailutoimintaan. Seurojen rooli oli keskeinen – kilpailut järjestettiin vahvasti talkoovoimin, ja tapahtumat olivat koko paikkakunnan yhteisiä ponnistuksia.

Talven kuningas: Hankiralli

Talvirallit muodostivat suomalaiselle autourheilulle erityisen vahvuusalueen. Hankiralli, joka ajettiin ensimmäisen kerran vuonna 1955, oli 1960-luvulla yksi talvikauden arvostetuimmista kilpailuista ja usein myös SM-sarjan keskeinen osakilpailu. Lumi- ja jääolosuhteet vaativat kuljettajilta tarkkaa ajolinjan hallintaa ja rytmitajua – ominaisuuksia, joista suomalaiskuljettajat tulivat tunnetuiksi myös kansainvälisesti. Hankiralli toimi monelle mittarina siitä, kuka hallitsi talviajon parhaiten.

Kravatti kaulassa erikoiskokeelle

1960-luvun rallikulttuuriin kuului myös vahva persoonallisuus ja tarinallisuus. Yksi aikakauden ikimuistoisimmista hetkistä nähtiin Riihimäellä vuonna 1966, kun Timo Mäkinen saapui kilpailuun suoraan Monte Carlon harjoituksista Nizzasta ja ajoi rallin ensimmäisen erikoiskokeen vielä puku päällä ja kravatti kaulassa – ajovarusteisiin ei yksinkertaisesti ollut ehditty vaihtaa ennen starttia. 

Mäkisen oikealta ohjattava punainen tehdas-Mini seisoi samana päivänä Riihimäen keskustassa pikkupoikajoukon ympäröimänä (kuva yllä). Hetki jäi monen mieleen ja kuvastaa ajan tunnelmaa: ralliautot olivat konkreettisesti lähellä ihmisiä, hotellien pihat täyttyivät kalustosta ja yleisö pääsi seuraamaan huippukuljettajia aivan vierestä.
(lähde: Marko Mäkinen: Riihimäki-rallin sankarit 60-luvulla – lentokentältä kravatti kaulassa avauserikoiskokeelle).

Kansainvälistä väriä Riihimäellä
 

1960-luku toi kotimaisiin ralleihin myös vahvaa kansainvälistä osallistumista. Ruotsalainen Olle Bromark voitti Riihimäki-rallin vuonna 1965 ja jäi historiaan kilpailun ensimmäisenä ulkomaalaisvoittajana. Hänen mukanaan kilpailuun saapui muitakin ruotsalaiskuljettajia, mikä lisäsi tapahtuman kansainvälistä sävyä. Bromarkin kerrotaan viihtyneen Riihimäellä erinomaisesti – kilpailut olivat paitsi urheilua myös sosiaalinen ja kulttuurinen kohtaamispaikka.

Kuvassa Saabin ruotsalainen tehdaskuljettaja Olle Bromark (oikealla) oli paitsi riihimäkeläisen lasitaiteen ystävä niin myös Riihimäki–rallin ensimmäinen (1965) ulkomaalainen voittaja.
Kuva: Timo Maukosen arkisto.

Ratapuolella moderni Suomi

Ratakilpailussa 1960-luku merkitsi siirtymää pysyviin moottoriratoihin. Uuden aikakauden symboliksi nousi Keimola Motor Stadium, joka avattiin kesäkuussa 1966 Vantaan Keimolassa. Rata rakennettiin Curt Lincolnin aloitteesta, ja se tarjosi kansainväliset mitat täyttävän kilpailuympäristön. Keimola toimi vuosina 1966–1978 suomalaisen moottoriurheilun keskeisenä näyttämönä.

Keimolassa ajettiin kansallisia mestaruuskilpailuja ja kansainvälisiä luokkia. Rata tunnettiin pitkästä pääsuorastaan ja vauhdikkaista kaarteistaan, jotka loivat kuljettajille haasteita ja yleisölle näyttäviä ohitustilanteita. Keimola symboloi 1960-luvun uskoa kehitykseen ja siihen, että suomalainen autourheilu pystyi toimimaan samalla tasolla Euroopan merkittävien ratojen kanssa. 

Kuvassa tenniksen moninkertainen suomenmestari, Eläintarhan ajojen suuri tähti ja Keimolan radan rakennuttaja Curt Lincoln. Kuva: Urheiluautoilua.   
 

Liiton toiminta vahvistui ja organisoitui 1960-luvun lopulla

Kansainvälisen rallimenestyksen rinnalla myös liiton oma toiminta kasvoi ja ammattimaistui merkittävästi vuosina 1966–1969. Jäsenyhdistysten määrä lisääntyi tasaisesti eri puolilla Suomea, ja toiminta laajeni niin koulutukseen, kilpailujärjestelyihin kuin nuorisotoimintaankin. Toimintavuoden 1967–68 päättyessä liitossa oli jo 72 jäsenyhdistystä ja yli 7 000 jäsentä – merkittävä määrä nuorelle järjestölle.

Koulutus nousi keskeiseen rooliin. Kilpailu- ja järjestötoimitsijoita koulutettiin eri puolilla maata, ja aktiivinen seuratoiminta loi pohjaa osaamiselle, josta suomalainen autourheilu myöhemmin tunnettiin. Mikroautoilu kiinnosti erityisesti nuoria, ja karting-kilpailut keräsivät innostunutta osallistujajoukkoa. Kuvissa nähtävä Keijo Rosbergin voitto mikroautoluokassa symboloi hyvin sitä, miten vahva junioripolku Suomessa jo tuolloin rakentui.

Vuonna 1968 järjestetty ensimmäinen Suomi-Ajo / Finn-Tour oli liiton historian merkkipaalu. Kilpailu kokosi yhteen suuren joukon kaupunkeja ja seuroja, ja se sai laajaa huomiota niin yleisön kuin viranomaistenkin taholta. Tapahtuma osoitti, että suomalaisella autourheilulla oli kyky organisoida laajoja, valtakunnallisia kokonaisuuksia.

Myös hallinnollisesti liitto kehittyi: toimisto muutti uusiin tiloihin, toiminnanjohtajaresurssia vahvistettiin ja kilpailutoimintaa koordinoitiin entistä suunnitelmallisemmin. Samalla suomalaiset kuljettajat menestyivät kansainvälisesti, mikä vahvisti lajin asemaa kotimaassa. Vuoden 1967 kaikki Suomen mestaruusmitalit menivät liiton jäsenille, mikä kuvasti toiminnan vahvaa pohjaa.

1960-luvun lopulla suomalainen autourheilu ei enää ollut vain innostuneiden harrastajien verkosto – siitä oli tullut järjestäytynyt, koulutettu ja kansainvälisesti menestyvä kokonaisuus. Perusta tulevien vuosikymmenten maailmanluokan menestykselle oli valettu.

Perintö, joka kantoi pitkälle

Kun 1960-lukua tarkastelee kokonaisuutena, se näyttäytyy vuosikymmenenä, joka loi suomalaiselle autourheilulle vahvan identiteetin. Kansainväliset voitot, talvirallien erityisosaaminen, kotimaisten kilpailujen kasvu ja ratapuolen modernisoituminen rakensivat maineen, jonka varaan myöhemmät sukupolvet rakensivat.

Tienvarsilla seisoneet pikkupojat, hotellien pihoille kokoontuneet ralliautot ja talvisilla erikoiskokeilla pöllyävä lumipöly kertovat ajasta, jolloin autourheilu oli yhtä aikaa suurta urheilua ja lähellä ihmisiä.

Vuosi 2026 on suomalaisessa autourheilussa juhlavuosi. AKK-Motorsport ry täyttää 75 vuotta, ja samalla 75-vuotista historiaansa juhlii myös Suomen MM-ralli, joka tunnettiin alkuvuosikymmeninään nimellä Jyväskylän Suurajot.

Tavoitteena on kunnioittaa jokaista vuosikymmentä sekä niitä ihmisiä, tapahtumia ja päätöksiä, joiden varaan suomalainen autourheilu on rakentunut. Historiavideot ovat katsottavissa FlyingFinn.tv:n maksuttomalla puolella, ja videosarjan tuotannosta ja käsikirjoituksesta vastaa Timo Pulkkinen.

Sarjan toinen osa vie meidät Jyväskylän Suurajojen 1960-luvulle. 
 

Linkki FlyingFinn.tv:n maksuttomalla puolella olevaan videoon tässä

Lähteet

Wikipedia: 

• Rally Finland – kilpailun historiatiedot ja 1960-luvun voittajat

• Finnish Rally Championship – sarjan käynnistyminen 1959 ja 1960-luvun mestarit

• Hankiralli – kilpailun historia ja asema talvikauden arvorallina

• Keimola Motor Stadium – toimintavuodet 1966–1978

Artikkeli: 

• Marko Mäkinen: Riihimäki-rallin sankarit 60-luvulla – lentokentältä kravatti kaulassa avauserikoiskokeelle

Kirjallisuus: 

• Autourheilijat: Urheiluautoilua – suomalaisen autourheilun varhaishistoriaa ja seuratoimintaa käsittelevä teos

• Juha Nylund: Suomen ralliautoilun historia (Alfamer)

• Erkki Vanhanen: Rallin kultaiset vuosikymmenet (Alfamer, 2016)

Bannerikuva sivun ylälaidassa: 

• Timo Mäkisen tehdas–Mini poikajoukon ympäröimänä Riihimäen keskustassa 1966 (Kuva: Kari Näätäsen arkisto)