Uutiset
F-Cupin sarjasäännöt 2027 on julkaistu
18.11.2026
AKK ja HaMU jatkavat yhteistyön kehittämistä
18.11.2026
Jäärata SM 2027 sarjasäännöt julkaistu ja sarjailmoittautuminen avattu
18.11.2026
Offroadin lajisääntöihin päivityksiä teknisiin määräyksiin ja lisätty uutena lajina suunnistus
17.11.2026
Haluatko kehittyä autourheilijana? Haku nuorten autourheilijoiden valmennusleireille on käynnissä
17.11.2026
Nopeuden perustoimitsijan verkkokoulutus julkaistu
17.11.2026
Autosuunnistuksen lajiryhmän vuosi 2026
16.11.2026
Driftingin lajisäännöt 2027 uudistuvat – teknisiä määräyksiä ja rengassääntöjä päivitetty
16.11.2026
Rata-ajon lajisäännöt 2027 uudistuvat – luokkajako selkeytyy ja endurance-tutkinto siirtyy verkkoon
16.11.2026
Flying Finn Academyn Shoot Out kokosi nuoret autourheilulupaukset Pajulahteen – ajovauhti ratkaisee, mutta kokonaisuus merkitsee
13.11.2026
Jyväskylän Suurajojen isä Pentti Barck in memoriam
18.12.2015
Jyväskylän Suurajojen isänä suomalaiseen autourheiluhistoriaan jäävä Pentti Barck on poissa. Hän kaatui 26.11. kotonaan äkilliseen sairauskohtaukseen 87-vuoden iässä.
Kuten tiedetään, Suurajojen synty juontaa juurensa Hangon Ajon yhteydessä käytyihin keskusteluihin, joissa kiteytyi halu järjestää Suomessa rallikilpailu Monte Carlosta opitun mallin mukaan. Keskeiseksi toimeenpanijaksi astui silloin Pentti Barck, jolla hotelli Jyväshovin isäntänä oli hyvät edellytykset viedä hanketta eteenpäin.
Barckin perhe oli itse asiassa lähtöisin nimenomaan Hangosta, mutta juurtui 1930-luvulla Jyväskylään luotsaamaan Jyväshovia. Pentti Barckin isän kuollessa 1945, ei poika ollut vielä edes täysi-ikäinen noustessaan paikan johtohahmoksi. Jatkosotaan hän silti oli ehtinyt osallistua vapaaehtoisena.
Menestyvä Jyväshovi ja sen ympärille syntyneet yritykset, mm. Asemahotelli, antoivat nuorelle miehelle mahdollisuuden matkustaa, seikkailla ja kokeilla. Pentti Barck osallistui useamman kerran Monte Carlo Ralliin ja luonnollisesti myös Suurajoihin. Kalusto oli yleensä korskeaa: Mercury, Ford Comet, Jaguar XK 120, jne. Hän houkutteli rallin pariin myös serkkunsa Pauli Toivosen.
Pentti Barckin edesottamuksia leimasi elämännälkä. Hän toi mukanaan matkoiltaan monenlaisia kansainvälisiä vaikutteita, muun muassa uusimpia äänilevyjä, koska halusi kansainvälisten trendien näkyvän Jyväshovissa. Musiikki vetosi vahvasti mieheen, jonka harrastuksiin kuului jopa kilpatanssi.
Jyväshovi toimi 1960-luvun loppuun asti myös Suurajojen kilpailukeskuksena ja Barck pyrki aktiivisesti edistämään kisan kansainvälistymistä. ”Minulta kysyttiin usein, että mistä ne rahat ulkomaisten kilpailijoiden houkutteluun tulivat. Vastasin suoraan, että Jyväshovistahan ne”, hän kertoi joitakin vuosia sitten.
Ehkä huomattavin Pentti Barckin ”maahantuomista” asioista oli vesihiihto. Hän toimi pitkään sen kansallisen lajiliiton puheenjohtajana eikä ole sattumaa, että lajin johtava seura Suomessa oli Jyväskylän Vesiurheiluklubi. Jääkiekko oli rantautunut Suomeen jo 1920-luvulla, mutta 1940-luvun lopulla Pentti Barck näytteli isoa roolia sen iskostumisessa Jyväskylän liikuntakulttuuriin.
Autot ja autoilu oli kaiketi silti harrastuksista läheisin ja ainakin pitkäaikaisin. Pentti Barck taittoi auton ratissa yhteensä kuusi ja puolimiljoonaa kilometriä. Elämänsä aikana hän ehti omistaa 68 autoa, eikä siihen lukuun ole laskettu mukaan Jyväshovin omistuksessa olleita ajoneuvoja.
Niin ulkoiselta olemukseltaan kuin mielenlaadultaan Pentti Barck oli kuin englantilaisten suosiman ”sportsman”-käsitteen ruumiillistuma. Vielä ikämiehenäkin jäntevänä, kilpailuhenkisenä ja jossain määrin veijarihenkisenä hän onnistui tekemään vaikutuksen aina uusiin sukupolviin. Sellaisen ihmisen poismeno tulee yllätyksenä hänen ikävuosiinsa katsomatta.
Teksti: Esa Illoinen

