SUEK julkaisi tutkimuksen häirinnästä – autourheilu mukana tutkimuksessa

Tutkimuksen tausta

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet.) Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti katsoen.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.

Häirinnän vastainen työ yhdistää urheiluyhteisön

Häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma ottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin.

- Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, painottaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

- On erinomaista, että SUEK yhdessä lajiliittojen kanssa on tehnyt häirinnästä laajan tutkimuksen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Salonen.

Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä.

- Jatkamme vahvaa yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja käymme yksityiskohtaisesti läpi toimenpiteet, joiden avulla lajeissa on hyvä panostaa turvallisuuteen. Tutkimuksen perusteella myös puhumisen kulttuuriin tulee puuttua, jotta saadaan kitkettyä häiritsevä puhe pois pukukopeista, kentiltä ja saleista, Salonen summaa.

Autourheilun lajikohtaiset tulokset

Autourheilun osalta häirintäkysely lähetettiin 8319 kilpailijalisenssin haltijalle ja vastauksia kyselyyn tuli 444 kpl vastausprosentin ollessa 5% kyselyn saaneista. Autourheilun vastaajista 17 prosenttia oli kokenut viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa seksuaalista häirintää. Autourheilussa häirinnän kokonaistaso ei noussut korkeaksi, mutta seksuaalisen ja sukupuolisen häirinnän kokemukset painottuivat selkeästi naisvastaajille. Naisten häirintäkokemukset olivat yleisempiä kuin koko tutkimuksen aineistossa, mutta miesten taas selkeästi vähäisempiä. Autourheilun vastaajista 42% naisista on kokenut seksuaalista häirintää ja 46% sukupuolista häirintää. Miesvastaajien osalta vastaavat luvut olivat 12% ja 2%. Seksuaalisen häirinnän muodoista selvästi eniten autourheilussa oli koettu häiritsevää puhetta (65 vastausta) sekä sanallista seksuaalista häirintää (22 vastausta). Seksuaaliseen ja sukupuoliseen häirintään olivat syyllistyneet eniten toiset urheilijat, pääasiassa miehet.

Tietoisuutta ja keinoja häirinnän ennaltaehkäisyyn on lisättävä

Autourheilun lajiliitto AKK-Motorsport aloittaa tutkimuksen myötä omien käytänteidensä arvioinnin ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kehitystyön välittömästi.

- Otamme asian erittäin vakavasti. Tietoisuutta ja keinoja häirinnän ennaltaehkäisemiseksi on lisättävä ja häirinnän vastainen työ otetaan yhdeksi keskeiseksi painopistealueeksi vastuullisuustyössämme. Tulemme päivittämään mm. koulutussisältöjämme ja viestimään aktiivisesti Et ole yksin -palvelusta urheilijoillemme ja muille lajin toimijoille. Yhteistyötä tehdään Olympiakomitean, SUEK:n ja muiden lajiliittojen kanssa parhaiden käytäntöjen löytämiseksi, kertoo AKK-Motorsport ry:n pääsihteeri Anssi Kannas.

- Avoin keskustelu on tarpeen lajin sisällä ja koko urheiluyhteisön parissa. Meillä jokaisella on myös vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa häirinnän kitkemiseksi ja turvallisemman toimintaympäristön rakentamiseksi, Kannas toteaa.

Autourheilun tutkimusraportti on ladattavissa tästä (PDF)

Kannustamme kertomaan

Väestöliiton Et ole yksin -palvelussa voi keskustella mahdollisista häirintätapauksista ammattilaisen kanssa.

SUEKin ILMO-palveluun voi ilmoittaa nimellä tai nimettömänä, mikäli havaitsee rikkomuksia.

Urheiluyhteisön työkaluja häirinnän kitkemiseksi löytyy mm. seuraavista linkeistä:

• Et ole yksin -palvelun materiaalit ja verkkokoulutus häirinnästä
• Lupa välittää, lupa puuttua -opas
• Koulutusmateriaali lajiliittojen ja seurojen käyttöön
• Seurojen mallisäännöt ja kurinpidon mallisäännöt lajiliitoille
• Pelisääntökeskustelut