Yhdessä tekemisen meininki ja antoisa vapaaehtoistoiminta – aktiiviporukka Kouvolan seudulta Minä olen -haastattelussa

Sanna Pelkonen, Petri Pohjola ja Päivi Mentula ovat kaikki kolme aktiivisia vapaaehtoistoimijoita autourheilutoiminnassa Kouvolan seudulla. Minä olen -haastattelussa juteltiin muun muassa vapaaehtoistoiminnasta ja sen parhaista puolista, hyvistä muistoista autourheiluun liittyen ja siitä, kuinka vapaaehtoistoimintaan voi tulla mukaan. Tämä kolmikko on loistava esimerkki siitä, kuinka vapaaehtoiset ovat merkittävä osa suomalaista autourheilukulttuuria. 

”Me ollaan sekalainen sakki Kouvolan seudun autourheiluaktiiveja”, Pelkonen esittelee porukan. 

Kolmikon tehtävälista on pitkä, sillä listalta löytyy muun muassa toimitsijan, kilpailunjohtajan, ratamestarin, sihteerin ja tiedottajan pestejä. Tämä porukka taitaakin siis autourheilutapahtumien järjestelyt! Sanna ja Päivi ovat olleet toiminnassa mukana 2000-luvun alusta, ja Petri ajautui toimintaan mukaan ajettuaan itse kilpaa 90-luvulla. Haastattelussa oli pienen hetken mukana myös Kari Ristola, joka on ollut autourheilutoiminnassa mukana jo 70-luvulta saakka. Tämä konkari on ollut mukana myös haastattelun kuvauspaikkana toimineen Tykkimäen Moottoriradan avajaisissa vuonna 1990. 

Parhaita paloja vapaaehtoistoiminnasta 

Keskustelimme kolmikon kanssa autourheilutoiminnassa vapaaehtoisena toimimisen parhaista puolista ja unohtumattomista muistoista matkan varrelta. Sannan, Petrin ja Päivin mielestä parasta vapaaehtoistoiminnassa ovat uudet tuttavuudet, mielekäs tekeminen ja kisojen jälkeinen tunne siitä, että on ollut mukana mahdollistamassa tapahtumaa. 

”Kisan jälkeen tuntuu aina mukavalta, kun on mahdollistanut kuskeille sen tapahtuman ja ollut siinä oman panoksen verran mukana”, Päivi kertoo kysyttäessä vapaaehtoistoiminnan parhaista puolista. 

Kolmikolla on myös hauskoja autourheiluun liittyviä muistoja. Sanna muistelee huvittuneena korona-ajan kilpailua, jossa hän otti koronatestit jokaiselta toimitsijalta. Päivin mieleen on jäänyt erityisesti korona-aikana järjestetty Rallicrossin MM-kisa, jossa hän sai kunnian lähettää huippukuskeja lähtöviivalta radalle. Petrin ajatukset puolestaan ovat tulevassa – hän toivoo, että ensi vuonna Tykkimäen Moottoriradalla järjestettävät Jokkiksen SM-kisat onnistuisivat hyvin. Petri on aktiivisessa roolissa järjestämässä vuoden 2025 Jokkiksen SM-kisoja, mutta kilpailuja riittää runsaasti myös tälle vuodelle. 

”Olen nyt tänä keväänä ennen juhannusta mukana varmaan viidessä eri kilpailussa, rallista jokkikseen ja kaikkea siltä väliltä”, Petri toteaa haastattelun tekohetkellä huhtikuussa. 

Autourheiluun liittyviä muistoja kertyy haastateltaville paljon, sillä jokainen heistä on aktiivisesti mukana järjestämässä eri kilpailuja. Vapaaehtoistoiminta on antoisaa, opettavaista ja ennen kaikkea yhdessä tekemisen meiningin makuista. 

Ennen kisapäivää, kisapäivänä ja sen jälkeen 

Moni saattaa tuntea erilaisia autourheilutapahtumia, mutta harva tietää, kuinka paljon työtä kisojen järjestäminen vaatii. Järjestelyt ennen kisaa, kisan aikana ja kisan jälkeen työllistävät suuren joukon vapaaehtoisia, joiden ansiosta tapahtumien järjestäminen on ylipäätään mahdollista. Myös kisan järjestämiseen käytetty aika voi yllättää monet, sillä järjestelyt alkavat ainakin vuotta aiemmin. 

”Kisan tekeminen pitää aloittaa ainakin vuotta ennen, kun se anotaan kalenteriin ja siitä sitten aloitellaan pienemmällä porukalla ensin. Pikkuhiljaa porukka kasaantuu ja menee kohti kisapäivää”, kertoo Päivi. 

Vähintään vuotta aiemmin aloitettuihin järjestelyihin osallistuu kisan lähestyessä yhä enemmän henkilöitä. Alussa kisan järjestäjien määrä saattaa olla 10-30 henkilöä, mutta kisapäivänä mukana on yleensä jo satoja talkoolaisia. Esimerkiksi Rallicross-kisoissa on Sannan mukaan lähes 200 toimitsijaa.

”Kisan järjestämiseen tarvitaan valtava määrä väkeä. Ensin pienempi johtoryhmä, sen jälkeen vähän enemmän kymppejä, joilla on alaisia”, Sanna kertoo.

Kuinka lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan?  

Vapaaehtoistoiminta on kaiken kuullun perusteella antoisaa, ja moni autourheilun talkoolaiseksi päätynyt tekee pitkän uran vapaaehtoisena. Mutta kuinka voit itse lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan? Tähän kysymykseen saamme selkeän vastauksen Sannalta: 

”Jos haluat päästä mukaan iloisiin tapahtumiin, ota yhteyttä paikalliseen seuraan. Ei tarvitse ostaa pääsylippua, saat täyden ylläpidon ja pääset tekemään mukavia ja merkityksellisiä tehtäviä mukavassa porukassa. Tervetuloa!” 

Kaikki vapaaehtoiset ovat tervetulleita, mutta kolmikko haluaa korostaa erityisesti nuorten osallistumisen tärkeyttä. 

”Tarvitsemme mukaan runsaasti nuoria”, korostaa Petri. 

Sanna ja Päivi täydentävät Petriä korostaen, että jokaiselle löytyy varmasti sopiva tehtävä laajasta tehtävien valikoimasta, ja hommaan kyllä koulutetaan.  

”Nuorilla on paljon osaamista, ja olisi hienoa saada heidät mukaan. Me opetamme mielellämme erilaisten tapahtumien järjestelyjä. Mukaan tuleminen on helppoa – voi olla suoraan yhteydessä seuraan tai kysyä vaikka tutulta. Jokaiselle löytyy sopiva tehtävä omien taitojen mukaan. Ja jos innostuu enemmän, on mahdollista kouluttautua lisää lajin parissa”, Sanna kannustaa. 

”Rohkeasti mukaan, kyllä aina opetetaan tehtäviin. Ja samalla pääsee osaksi hauskaa tekemistä”, pohtii Päivi. 

Vapaaehtoisten merkitystä ei voi liikaa korostaa, sillä ilman heitä ei olisi myöskään kisoja. Yhdessä tekeminen onkin elinehto suomalaiselle autourheilukulttuurille. Petri tiivistää ytimekkäästi vapaaehtoisten merkityksen viidellä sanalla: 

”Tää ei toimi ilman vapaaehtoisia.” 

Teksti: Onna Viestintä