Lajien nykytilan analyysi 2026: autourheiluyhteisö antaa toiminnalle vahvan arvosanan – kehittämisessä korostuvat saavutettavuus, turvallisuus ja pitkäjänteisyys

Kyselyn kokonaiskuva on positiivinen. Vastaajien keskimääräinen tyytyväisyys omaan kokemukseen lajin parissa nousi tasolle 7,38 asteikolla 1–10. Tuloksista välittyy vahva sitoutuminen autourheiluun, ylpeys omasta lajista sekä aito halu kehittää toimintaa pitkäjänteisesti yhdessä.

AKK-Motorsport ry:n hallituksen puheenjohtaja Toni Vilander näkee kyselyn tuloksissa ennen kaikkea vahvan viestin autourheiluyhteisön sitoutumisesta.

“Tuloksista näkyy hienolla tavalla se, kuinka vahva yhteisö autourheilun ympärillä Suomessa edelleen on. Samalla kentältä tulee myös selkeä viesti siitä, että toimintaa halutaan kehittää pitkäjänteisesti yhdessä”, Vilander sanoo.

Kysely on toteutettu osana lajien tulevaisuustyötä, ja lajikohtaiset vastaukset toimitetaan myös lajiryhmien hyödynnettäväksi jatkokehityksessä.
 

Kenttä näkee autourheilussa paljon vahvuuksia

Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan lajin nykyisiä vahvuuksia, nousivat vahvimmin esiin turvallisuus, toimiva kilpailujärjestelmä, suorituspaikat, yhteisöllisyys sekä toimitsijoiden osaaminen.

Avoimissa vastauksissa korostui erityisesti vahva talkoo- ja seurakulttuuri. Moni vastaaja koki, että autourheilun suurin voimavara löytyy edelleen ihmisistä – harrastajista, toimitsijoista, kilpailunjärjestäjistä ja aktiivisista seuratoimijoista, jotka mahdollistavat kilpailut ja tapahtumat ympäri Suomen.

Useissa vastauksissa nousi esiin myös kilpailijoiden välinen yhteishenki ja yhteisöllisyys, joita pidettiin suomalaisen autourheilun merkittävinä vahvuuksina.
 

Pitkäjänteisyyteen halutaan panostaa

Kyselyn yksi merkittävimmistä havainnoista liittyi lajisääntöjen pitkäjänteisyyteen. Peräti 81,7 prosenttia vastaajista kannatti siirtymistä kaksivuotiseen lajisääntösykliin, mikä nähtiin keinona lisätä ennakoitavuutta, tukea kustannusten hallintaa ja helpottaa harrastamisen suunnittelua.

Kentän vahva viesti näkyi nopeasti myös käytännön päätöksenteossa, sillä AKK:n hallitus päätti keväällä siirtyä kaksivuotiseen sääntösykliin. Kaksivuotinen sykli tarkoittaa, että lajisäännöt pysyvät pääosin muuttumattomina kahden vuoden ajan, mutta kyky reagoida nopeasti esimerkiksi turvallisuuteen, kustannuksiin, virheisiin tai kansainvälisiin sääntöihin liittyvissä kysymyksissä säilyy.

Urheilutoimenpäällikkö Heidi Borg korostaa muutoksen vaikutusta arjen tekemiseen:

“Muutos vapauttaa aikaa pitkäjänteiseen kehittämiseen, sillä näin kehittymistä tapahtuu myös muun kuin sääntötyön kautta ja samalla jää aikaa enemmän kohtaamisille.”

Avoimissa vastauksissa korostui vahvasti toive vakaudesta ja ennakoitavuudesta. Harrastajat kokevat, että pitkäjänteisyys helpottaa kilpailu- ja kalustosuunnittelua sekä antaa enemmän mahdollisuuksia keskittyä itse harrastamiseen ja lajien kehittämiseen.

Kehittämisessä korostuvat harrastamisen saavutettavuus ja kustannukset

Suurimmaksi yksittäiseksi huolenaiheeksi nousi harrastamisen kustannusten kasvu. Peräti 85,8 prosenttia vastaajista koki kustannusten nousun suurimmaksi uhaksi lajinsa tulevaisuudelle.

Keskustelua herättivät erityisesti:

• kaluston kallistuminen
• tekniset kustannukset
• turvallisuusvarusteiden uusimisvaatimukset
• kilpailumaksut
• harrastamisen kynnyksen nousu.

Useissa avoimissa vastauksissa korostettiin, että autourheilun pitäisi säilyä mahdollisimman saavutettavana myös tavallisille harrastajille ja perheille.

Erityisesti matalan kynnyksen sarjat, paikalliset kilpailut ja helposti lähestyttävä harrastaminen nähtiin tärkeinä koko lajin tulevaisuuden kannalta.

Uusien harrastajien saaminen nähdään koko lajin tulevaisuuskysymyksenä

Kustannusten rinnalla suurimmiksi tulevaisuuden haasteiksi nousivat uusien harrastajien saaminen mukaan toimintaan sekä vapaaehtoisten määrän väheneminen.
 

Kun vastaajilta kysyttiin, mitä toimintaympäristön mahdollisuuksia autourheilussa pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän, nousi selvästi tärkeimmäksi teemaksi ruohonjuuritason tapahtumien lisääminen. Peräti 57 prosenttia vastaajista nosti tämän tärkeimmäksi tulevaisuuden mahdollisuudeksi.

Tuloksessa korostuu vahva viesti siitä, että autourheilun tulevaisuus nähdään rakentuvan ennen kaikkea paikallisen seuratoiminnan, helposti lähestyttävien tapahtumien sekä uusien harrastajien vastaanottamisen ympärille.

Myös lajien välinen yhteistyö nousi vahvasti esiin. Lähes puolet vastaajista näki muiden autourheilulajien toimintamallien hyödyntämisen ja yhteistyön tärkeänä mahdollisuutena tulevaisuudessa.

Lisäksi vastauksissa nousivat esiin:

• digitaalisten palvelukanavien kehittäminen
• kansainvälisten tapahtumien hyödyntäminen Suomessa
• yhdenvertaiseen toimintaympäristöön panostaminen
• turvallisen toimintaympäristön kehittäminen.

Kannaksen mukaan kysely vahvistaa käsitystä siitä, että autourheilun tulevaisuus rakentuu vahvasti ruohonjuuritason toiminnan ympärille.

“Paikallinen seuratoiminta, matalan kynnyksen tapahtumat ja uusien harrastajien vastaanottaminen ovat todella tärkeitä koko lajin tulevaisuuden kannalta. Niissä tehdään käytännössä autourheilun tulevaisuutta joka päivä”, AKK-Motorsport ry:n pääsihteeri Anssi Kannas sanoo.

Kokonaisuudessaan vastauksista välittyy näkemys siitä, että autourheilulla nähdään edelleen paljon kasvupotentiaalia, kun toimintaa kehitetään avoimesti, saavutettavasti ja yhteisöllisesti.

Turvallisuus nähdään sekä vahvuutena että jatkuvana kehityskohteena

Turvallisuus nousi samalla kertaa sekä lajin vahvuudeksi että tärkeäksi kehityskohteeksi.

Avoimissa vastauksissa korostuivat esimerkiksi:

• yleisöalueiden turvallisuus
• toimitsijoiden turvallisuus
• turvallisuuskoulutuksen merkitys
• katsastuksen tasalaatuisuus
• kilpailujen riskipaikkojen ennakointi
• turvallisuuskulttuurin jatkuva kehittäminen.

Vastauksista välittyi vahva ajatus siitä, että turvallisuus on koko autourheiluyhteisön yhteinen asia, jonka kehittämiseen halutaan panostaa aktiivisesti myös tulevaisuudessa.

“Turvallisuus ei tarkoita vain fyysistä turvallisuutta kilpailuissa, vaan myös psyykkistä turvallisuutta ja sitä, että jokainen voi toimia autourheilun parissa turvallisessa ympäristössä. Olemme käynnistäneet uusia toimintamalleja, kuten ilmoituskanavan ja häirintäyhdyshenkilötoiminnan, ja kaikki havaittuihin turvallisuuspuutteisiin liittyvät asiat käsitellään vakavasti”, Borg sanoo.

Monipuolinen lajikenttä näkyi vastauksissa

Kysely tavoitti laajasti eri lajien harrastajia. Suurimmat vastaajaryhmät tulivat rallista ja jokkiksesta, mutta mukana oli vastaajia käytännössä kaikista AKK:n alaisista lajeista.

Vastaajista suurin osa oli aktiivikilpailijoita, mutta mukana oli runsaasti myös harrastajia, toimitsijoita ja seura-aktiiveja.

Vaikka lajien välillä on luonnollisesti eroja, vastauksissa toistuivat samat keskeiset teemat lajista riippumatta:

• yhteisöllisyys
• turvallisuus
• harrastamisen saavutettavuus
• näkyvyys
• uusien harrastajien tavoittaminen
• pitkäjänteinen kehittäminen.

Tyytyväisyys omaan lajiin näkyy vahvasti vastauksissa

Vaikka kyselyssä nostettiin avoimesti esiin myös haasteita ja kehitystarpeita, muodostuu kokonaisuudesta ennen kaikkea positiivinen kuva suomalaisesta autourheilusta.

Vastauksista välittyy vahva sitoutuminen lajiin, ylpeys omasta yhteisöstä sekä halu rakentaa toimintaa yhdessä eteenpäin.

Korkea tyytyväisyys omaan kokemukseen lajin parissa kertoo siitä, että autourheilu tarjoaa edelleen merkityksellisiä kokemuksia, yhteisöllisyyttä ja elämyksiä, joiden parissa halutaan olla mukana myös tulevaisuudessa.

“Vaikka kehityskohteita tunnistetaan paljon, kokonaiskuva on erittäin positiivinen. Kentällä on valtavasti osaamista, intohimoa ja halua kehittää suomalaisen autourheilun tulevaisuutta yhdessä”, Kannas tiivistää.