Rallin Harrastajakysely 2019

AKK:n Rallin Lajiryhmä toteutti rallin harrastajille kyselyn huhtikuussa 2019. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa harrastajien näkemykset lajin nykytilasta, sekä lajin kehityksestä sekä mahdollisista sääntömuutostarpeista tulevaisuuteen.

Kysely toimitettiin kaikille kausien 2017-2019 AKK:n kilpailukalenterissa oleviin ralleihin osallistuneille kilpailijoille. Yhteensä kysely lähetettiin lähes 2700 osoitteeseen, ja vastauksia saatiin lopulta n. 760 kappaletta. Näin ollen vastausprosentti kyselyyn oli n. 28%.

Tässä artikkelissa käydään läpi tiivistetysti kyselyn sisältö, vastausten jakautuminen sekä niistä saatavat karkeat johtopäätökset.

Yleiset kysymykset

Kyselyn yleisessä osiossa kartoitettiin vastaajien perustietoja, ja vastaukset jakautuivat seuraavasti:

• Vastaajista 96,4% oli miehiä, eli rallissa naisharrastajien osuus on tällä hetkellä varsin pieni
• Rallia harrastaa yli 50% osuudella yli 41-vuotiaat henkilöt
• Suurin osa harrastajista tulee Keski-Suomen eteläpuolelta
• Kyselyyn vastasi varsin tasaisesti sekä yleisen- että juniorilisenssiluokan kilpailijat
• Kyselyyn vastanneista yli 50% kilpailee 1-ohjaajana ralleissa, n. 13% toimii niin 1- kuin 2-ohjaajana
• Lähes 60% vastanneista kilpailee ennen kaikkea sarjakilpailuissa, mutta lähes 30% vastaajista kilpailee sarjakisojen lisäksi myös kansallisissa, sarjojen ulkopuolisissa kilpailuissa
• Suosituin sarja on F-Rallisarja n. 45% osuudella, jonka jälkeen suosion jakavat Ralli SM sekä Historic Rally Trophy. Rallin Suomen Juniorimestaruussarjassa kilpailee n. 19% vastaajista.
• Ensisijaisesti mieluiten ns. ”pimeissä ralleissa” kilpailee 52% vastaajista, ja ainoastaan nuottikisoissa n. 21%, loput kilpailee tasaisesti molemmissa
• Vastaajista n. 48% kilpailee F-Ryhmän autolla, joka on selkeästi suosituin tekniikkasääntö ennen Historicia

Kilpaileminen ja kilpailut

• Kauden aikana vastaajat osallistuvat suurimmalta osin 3-6 ralliin, tätä enemmän kilpailee n. 22% vastaajista
• Myös 1-3 rallia kaudessa kilpailevia harrastajia on lähes 35% vastaajista 
• 663% vastaajista kilpailee satunnaisesti myös muissa, kuin AKK:n jäsenseurojen järjestämissä ralleissa

Kyselyssä kysyttiin myös perusteita sille, miksi harrastajat kilpailevat myös muissa kuin AKK:n jäsenseurojen kilpailuissa, ja perusteiksi nousu selkeästi esille seuraavat yksittäiset tekijät:

• Kisojen ajankohta
• Kisojen sijainti
• Kilpailujen kustannusrakenne

Nämä vastaukset toistuivat kyselyssä useita kertoja. Lisäksi satunnaisesti nostettiin esille turvavarusteita koskevat säännöt, sekä kilpailujen ilmapiiri. Lisäksi esille nousu se fakta, että tietyillä alueilla (mm. Pohjois- ja Itä-Suomi) suomessa AKK:n jäsenseurat eivät tarjoa riittävästi kilpailutoimintaa rallissa, joka mahdollistaisi perustason harrastamisen kilpailijoille.

Näiden tekijöiden lisäksi n. 75% vastaajista toteaa, että kynnys kilpailemiselle muissa, kuin AKK:n jäsenseurojen järjestämissä kilpailuissa on matalampi. Tähän vaikuttaa vastaajien mukaan ennen kaikkea vapaammat tekniikkasäännöt, turvavarustesääntöjen väljyys, lisenssivaatimusten puuttuminen sekä yleisesti kilpailemisen suorat kustannukset (mm. osallistumismaksut).

Kyselyn perusteella voidaan yleisen johtopäätöksenä pitää, että rallin harrastaminen kiinnostaa harrastajia edelleen varsin paljon, mutta talous sanelee harrastamiselle hyvin tiukat raamit. Samoin harrastajat kaipaavat tietyille alueille enemmän kustannustehokasta perustason harrastustoimintaa jäsenseuroilta.

• Kilpailijoista n. 73% kilpailee sekä kesällä että talvella
• Kesärallit koetaan kustannuksiltaan selkeästi talviralleja edullisemmaksi kilpailijoille
• Merkittävimmät kustannukset kilpailemiselle muodostuvat rengaskuluista ja osallistumismaksuista
• Kilpailuihin osallistumiselle eniten määrittävä tekijä on kilpailun etäisyys kotipaikkakunnalta, eli tästä voidaan vetää johtopäätös, että alueellisia kilpailija kaivataan ralliin, ympäri suomen. Lisäksi tärkeä vaikuttava tekijä on reitin pituus ja osallistumismaksun suuruus
• Yleisesti kilpailujen osallistumismaksuja pidetään tällä hetkellä liian korkeina (74%)

Kyselyssä pyydettiin myös esimerkkejä siitä, mikä olisi sopiva ilmoittautumismaksun suuruus kilpailuihin. Vastauksista on nähtävissä se, että talous todella asettaa tiukat raamit kilpailemiselle ja ilmoittautumismaksut koetaan liian korkeiksi. Esitetyissä osallistumismaksuissa on kuitenkin havaittavissa se, että niissä ei ehkä ole täysin huomioitu järjestäjän kustannuksia, jotka kilpailun järjestämisestä koituu seuroille. On huomioitava, että osallistumismaksuilla on kyettävä kattamaan järjestäjän toimesta tietyt peruspalvelut (mm. turvallisuuspalvelut) kilpailijoille.

Kilpailemisen edellytykset

Kyselyssä esitettiin kysymykset myös kilpailemisen edellytyksistä. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että nykyiset edellytykset ovat asianmukaiset rallin harrastamiselle. Esimerkiksi rallitutkintoa pitää tarpeellisena lähes 80% vastaajista.

Esille nousi kuitenkin muutamia asioita, jotka koetaan tärkeäksi korjata tulevaisuudessa. Eniten ajatuksia herätti rallin tutkintokäytännöt sekä niiden vanheneminen. Lisäksi toivotaan ehdottomasti verkkopohjaista rallitutkintoa, jonka voi suorittaa vähintään kertauksena.

Positiivisena asiana nostettiin useammassa vastauksessa nykyinen sääntö, joka mahdollistaa tutustumislisenssillä kilpailemisen arvokilpailujen ulkopuolisissa ralleissa.

Seuratoiminta

Vastaajista n. 64% pitää seuratoimintaa ja seuran jäsenyyttä tärkeänä kilpailijalle. Seuratoimintaan vastaajista osallistuu selkeästi alle puolet, eli n. 46%.

Kilpailukonsepti

Nykykäytännön mukaisesti rallit yleensä järjestetään aina lauantaisin päivätapahtumina. Kyselyssä kysyttiin kuitenkin mahdollisista ”iltakilpailuista” ja mahdollisesti arkipäivinä. Näitä pidettiin varsin positiivisena ajatuksena, ja saivat yli 50% kannatuksen.

Samoin rallien järjestämiseen sunnuntaisin suhtauduttiin positiivisesti, eli myös n. 50% olisi halukas kilpailemaan ralleissa sunnuntaisin.

Tekniikka

Kaudelle 2019 siirryttiin talviralleissa käyttämään ns. ”uuden säännön mukaista” talvirallirengasta. Vastaajista n. 40% koki muutoksen toimivana, ja vain 10% epäonnistuneena. 50% vastaajista ei vielä toistaiseksi ole kilpaillut nykyisen rengassäännön renkailla.

F-Ryhmän autoihin mahdollista ”vierasmoottoria” kannattaa kyselyn vastanneista n. 51%. 24% vastaajista on sitä vastaan, 25% ei osannut sanoa kantaansa asiaan. Tämä varmasti siksi, että kilpailevat sellaisella kalustolla, jota asia ei koske. Mikäli ”vierasmoottoria” kannatettiin, lähes 60% on sitä mieltä, että moottorin tulee olla aina ”kanta-auton” kanssa samaa merkkiä.

Lisäksi kysyttiin ”vierasmoottoreita” koskien mahdollisista lisäpainoista sekä kuutiotilavuuden kasvattamisesta. Näissä vastaukset jakautuivat varsin tasaisesti eri näkemysten kesken.

F-Ryhmän sekä FIN-R 2WD autoihin kaivataan myös mahdollisuutta käyttää muusta kuin pellistä valmistettuja korin osia. Tätä kannatti n. 63% vastaajista.

80% vastaajista on sitä mieltä, että nykyinen käytettävä kilpailukalusto ja luokkamäärä on täysin riittävä sille, että rallia voidaan harrastaa sopivasti.

Lajiryhmä haluaa ensinnäkin kiittää kaikkia, jotka antoivat vastauksensa kyselyyn. Vastauksista saatu aineisto auttaa lajimme kehittämistä eteenpäin tulevaisuuteen sellaiseksi, mikä mahdollisimman hyvin vastaa harrastajien kysyntään. Lajiryhmä haluaa kuitenkin korostaa, että vastauksista saatu aineisto on tässä kohtaa ”työkalu” tulevaan sääntökehitykseen, joka ottaa aikansa, ennen kuin asioita saadaan valmiiksi. Näin ollen toivomme malttia asiassa ja lisäksi pyydämme, ettei vastauksia tulkita automaattisesti sääntömuutoksiksi, koska kuten todettua, sääntötyö ottaa oman aikansa. Lisäksi toki toivomme, että olette askarruttavissa asioissa yhteydessä niin lajiryhmän jäseniin, kuin lajipäällikköön myös tulevaisuudessa.

Lisätiedot: Lajipäällikkö Henrik Frank, etunimi.sukunimi@autourheilu.fi, 040-534 9977