75 vuotta suomalaista autourheilua – 1950-luku loi perustan kaikelle

Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme kuukausittain historiavideon ja artikkelin, joissa käsitellään suomalaisen autourheilun historiaa yksi vuosikymmen kerrallaan.

Tavoitteena on kunnioittaa jokaista vuosikymmentä sekä niitä ihmisiä, tapahtumia ja päätöksiä, joiden varaan suomalainen autourheilu on rakentunut. Historiavideot ovat katsottavissa FlyingFinn.tv:n maksuttomalla puolella, ja videosarjan tuotannosta ja käsikirjoituksesta vastaa Timo Pulkkinen.

Sarjan ensimmäinen osa vie 1950-luvulle, aikaan, jolloin suomalaisen autourheilun perusta valettiin.
 

Linkki FlyingFinn.tv:n maksuttomalla puolella olevaan videoon tässä

AKK:n juuret ulottuvat vuoteen 1951

Suomalaisen autourheilun järjestäytynyt historia alkaa vuodesta 1951, jolloin perustettiin Suomen Urheiluautoilijat ry. Samanaikaisesti käynnistyi myös suomalaisen autourheilun kansallinen hallinnollinen ohjaus, kun Autourheilun Kansallinen Kilpailulautakunta, jo vuonna 1931 perustettu elin, aloitti varsinaisen toimintansa autourheilun osalta vuonna 1951. Kilpailulautakunta toimi kansallisena sääntö-, lupa- ja valvontaelimenä ja myönsi kilpailulupia suomalaisille autourheilujärjestöille.

Tässä merkityksessä Autourheilun Kansallinen Kilpailulautakunta on AKK:n varhaisin organisatorinen muoto. Vaikka nimi, oikeudellinen asema ja rakenteet ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet, lautakunnan tehtävä – suomalaisen autourheilun ohjaaminen, kilpailutoiminnan valvonta ja kansainvälinen edustaminen – muodostaa suoran jatkumon nykyisen AKK-Motorsport ry:n toimintaan.

Vuonna 1957 kilpailulautakunnan asemaa vahvistettiin edelleen, kun sen rooli kansainvälisessä edustuksessa ja sääntötyössä selkeytyi. Tämä kehityskulku johti lopulta siihen, että vuonna 1980 perustettiin Autourheilun Kansallinen Keskusliitto AKK ry, joka kokosi nämä tehtävät yhteen rekisteröidyksi yhdistykseksi. Tästä vaiheittaisesta kehityksestä muotoutui vuonna 2002 nykyinen AKK-Motorsport ry, suomalaisen autourheilun kattojärjestö.

AKK ei siis syntynyt yhtenä yksittäisenä perustamishetkenä, vaan rakentui vaiheittain Autourheilun Kansallisen Kilpailulautakunnan ja Suomen Urheiluautoilijat ry:n työn pohjalta. Kyse on yhdestä ja samasta historiallisesta jatkumosta, jonka alku ajoittuu vuoteen 1951 ja jonka perintö näkyy suomalaisessa autourheilussa edelleen.

Jyväskylän Suurajot – suomalaisen rallin synty

1950-luvun merkittävin yksittäinen kilpailutapahtuma oli Jyväskylän Suurajojen synty. Ensimmäinen kilpailu ajettiin vuonna 1951, ja se oli vahvasti aikakautensa näköinen: pitkäkestoinen maantieajo, jossa testattiin sekä kuljettajien että kaluston kestävyyttä. Nopeuskokeita ei vielä ollut nykyisessä muodossaan, vaan kilpailu koostui aikatauluista, tarkkuusajoista ja harvoista taitokokeista.

Vuosikymmenen aikana Jyväskylän Suurajot kehittyivät voimakkaasti. Kilpailun rakenne muuttui, reitit vaativammiksi ja erikoiskokeiden merkitys kasvoi. Näin syntyi vähitellen se sorateiden kilpailumuoto, josta Suomi myöhemmin tuli kansainvälisesti tunnetuksi.

Jyväskylän Suurajot ajettiin ensimmäisen kerran vuonna 1951 Keski-Suomen Autoklubin aloitteesta. Kilpailu sai vaikutteita Monte Carlon rallista ja oli alkuvuosinaan luonteeltaan maantie- ja kestävyysajo, jossa korostuivat tarkkuus, aikataulujen hallinta ja kaluston kestävyys. Nopeuskokeet olivat vielä vähäisiä, ja kilpailu muistutti enemmän autoilutapahtumaa kuin nykyistä rallia.

Osallistujamäärät kasvoivat nopeasti. Vuonna 1951 lähtöviivalla oli 26 suomalaisautokuntaa, mutta jo muutaman vuoden kuluttua kilpailu sai kansainvälisiä piirteitä. Vuonna 1954 mukaan tuli ulkomaisia osallistujia, ja Suurajot alettiin mieltää osaksi pohjoismaista ralliperinnettä.

Suurajot toimivat 1950-luvulla koko suomalaisen rallin kehitysalustana. Kilpailussa testattiin sääntöjä, tuloslaskentaa ja kilpailumuotoja, jotka vaikuttivat laajasti kansalliseen kilpailutoimintaan. Menestys ei perustunut pelkkään nopeuteen, vaan vaati kokonaisvaltaista ajotaitoa, harkintaa ja kykyä lukea olosuhteita. Vuosiluku 1950 oli suomalaisen rallin syntyhetki.

Hankiralli – talviolosuhteiden edelläkävijä

Myös 1950-luvulla talvi ei ollut este autourheilulle, päinvastoin. Jäärata-ajot ja talvirallit muodostuivat omaksi vahvaksi perinteekseen. Näistä tunnetuin on Hankiralli, joka ajettiin ensimmäisen kerran vuonna 1955.

Hankiralli syntyi tilanteessa, jossa Merisataman jäärata ei ollut aina käytettävissä ja kilpailukalenteriin kaivattiin vaihtoehtoja. Talvinen ympäristö, pakkaset ja vaihtelevat olosuhteet tekivät Hankirallista nopeasti arvostetun kilpailun. Se toi ralliin uusia vaatimuksia kuljettajille ja kalustolle ja vahvisti suomalaisen ralliosaamisen mainetta myös kansainvälisesti.

1950-luku loi pysyvän perinnön

1950-luku oli suomalaisessa autourheilussa kokeilun ja rakentamisen aikaa. Sääntöjä kehitettiin, kilpailumuotoja testattiin ja järjestötoimintaa rakennettiin usein vapaaehtoisvoimin. Samalla syntyi vahva yhteisöllisyys, jossa kuljettajat, kartanlukijat ja järjestäjät tekivät työtä yhteisen intohimon eteen. Tälle perustalle rakentui myöhempien vuosikymmenten menestys: kansainväliset voitot, maailmanmestaruudet ja Suomen asema yhtenä autourheilun suurmaista.

Juhlavuoden historiavideosarja palaa näihin juuriin vuosikymmen kerrallaan – ja kaikki alkaa 1950-luvulta.

Linkki FlyingFinn.tv:n maksuttomalla puolella olevaan videoon tässä

Lähteet

Urheiluautoilua 1953–1988. Julkaisija Suomen Urheiluautoilijoiden Liitto ry. Kirjoittaja Lasse Laakso.
Jyväskylän Suurajot 1951–1990. Julkaisija Jyväskylän Suurajot ry. Toimittaja Olavi Ukkonen.
Elämää suuremmalla vaihteella. Kirjoittajat Marko Mäkinen ja Samuli Rauhala.
Sorateiden Grand Prix – 50 vuotta. Kirjoittajat Marko Mäkinen ja Samuli Rauhala.
Hankis – Hankirallia vuodesta 1955. Kirjoittaja Esa Illoinen.
AKK:n ja suomalaisen autourheilun historiikit ja arkistomateriaalit