Uutiset
Jokkis talvikauden rengassäännön tarkennus
11.2.2026
KITI-järjestelmässä huoltokatkoksia tiistaina 10.2.2026
10.2.2026
Päivi Mentula ja Ari-Pekka Saarinen palkittiin alueellisissa urheilugaaloissa – tunnustusta autourheilun tekijöille
9.2.2026
Seuratuki uudistuu – info keskiviikkona
6.2.2026
Kartingin 2026 tuomariston puheenjohtajien koulutus 11.3. - ilmoittaudu
6.2.2026
Ura-autoilun lajiryhmän kuulumisia 1/26
6.2.2026
Ilmoittautuminen FIA Karting Arrive and Drive -Euroopan sarjaan aukeaa 13.2.
6.2.2026
Rataleimatutkinto 2026 ilmoittaudu 22.3 mennessä
5.2.2026
Haku Puolutusvoimien urheilukouluun Santahaminaan käynnissä - hakuaika 28.2.2026 asti
5.2.2026
Rallin F-CUP sarjasääntöihin on julkaistu lisämääräys
5.2.2026
Kilpa-autoilija ja huippu-urheilija Eino Kalpala täyttää tänään 90 vuotta
5.8.2016
Yksi Suomen ensimmäisistä kilpa-autoilutähdistä, Eino Kalpala täyttää tänään 90 vuotta. Autourheilun lajiliitto AKK-Motorsport onnittelee Eino Kalpalaa tästä merkkipaalusta ja haluaa muistuttaa samalla urheiluyleisöä hänen urastaan ja merkityksestään suomalaisessa autourheilussa.
Eino Kalpala muodosti 50-luvulla veljensä Osmo Kalpalan kanssa ralliparin, jota voidaan kutsua Suomen ensimmäiseksi "tähtimiehistöksi". Eino toimi kartanlukijana, Osmo ajoi. Kalpalan veljekset voittivat mm. Jyväskylän Suurajot kolme kertaa. Vuonna 1954 he voittivat Panhard Dynalla, 1956 DKW Donaulla ja 1958 Alfa Romeo Giuliettalla.
Podiumsijoituksia tuli Suurajoista veljeksille enemmänkin. Vuonna 1955 he sijoittuivat kisassa kakkoseksi (Panhard Dyna) ja vuonna 1957 kolmanneksi (DKW Donau). Kalpalan veljekset osallistuivat ralleihin myös Ruotsissa ja Norjassa sekä pääsivät ensimmäisenä suomalaisparina osallistumaan tehdastiimin autolla Monte Carlo Ralliin vuonna 1959 (Citroën).
Osmo ja Eino Kalpala saivat hyvät edellytykset autoilla kisaamiseen, kun he sodan jälkeen ottivat vetääkseen menestyksekkään perheyrityksen Radiotukku Oy:n. Yritys sai suuren osuuden suosiotaan lisänneiden autoradioiden maahantuonnista ja myynnistä ja edusti mm. tunnettua Blaupunkt -merkkiä.
Osmon lopetettua kilpailemisen Eino jatkoi kuljettajana. Hän ajoi Suurajot myös itse, vuosina 1962 ja 1963. Ensimmäinen kisa päättyi Austin Morris Cooperilla keskeytykseen mutta seuraavana vuonna hän ylsi Alfa Romeo Giulia Superilla kartturinsa Aatos Wassmannin kanssa sijalle 12. Eino itse menestyi myös hyvin 50-luvulla suositussa taitoajossa, jossa hän saavutti korkeimman lajissa myönnettävän kultaisen ansiomerkin.
Näkyvimmät menestyksensä kuljettajana hän saavutti rata-autoilussa, hankittuaan Keimolan radan valmistuttua Alfa Romeo GTA:n vuonna 1966. Se oli noihin aikoihin nopein vakioauto Suomen radoilla ja yleisö muistaa edelleen seuraavana vuonna käydyt kamppailut kolmen valkoisen Alfan kesken, kun Olli Lyytikäinen ja Hans Laine ajoivat samanlaisilla. Keimolan ja Ahveniston kisat saivat laajaa näkyvyyttä, kun ne säännöllisesti näytettiin televisiossa ja kilpa-autoilu oli jo tuolloin kovassa kansansuosiossa.
Eino oli monipuolinen urheilija, joka 1952 edusti Suomea pujottelussa jopa Olympia-tasolla. Parhaita sijoituksia hänen pujottelu-urallaan olivat 5. sija St. Moritzissa ja 14. sija Madonna di Campigliossa 60-luvun alussa.
Kalpalan veljekset ovat laskettelualan uranuurtajia ja perustivat Suomen ensimmäisen kaupallisen laskettelukeskuksen Kalpalinnan ja toivat Suomeen mm. ensimmäiset lumitykit. Vielä viime vuosina Eino Kalpala on osallistunut FIS:in Masters-kilpailuihin, joista hän on tuonut kotiin kristallipalloja - kultaisia, hopeisia ja pronssisia.
Autourheilun lajiliitto AKK-Motorsport ry onnittelee sydämellisesti Eino Kalpalaa hänen 90-vuotispäivänään, 5.8.2016.

