Uutiset
KITI-järjestelmässä huoltokatkos tiistaina 20.5.2025
19.5.2025
F-Cup 2026 Kilpailukalenteri - Haetaan kahta osakilpailujärjestäjää
19.5.2025
Kartingin lajiryhmän kuulumisia 4/25 ja 5/25
16.5.2025
FRC-sarjan kilpailijan livestream-näkyvyyspaketti kaudelle 2025
15.5.2025
Rallicross SM 2025 SuperCar luokan SM-arvo
13.5.2025
Neljä autourheiluseuraa sai Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratoiminnan kehittämistukea
13.5.2025
Karting Raket95 luokitustodistukseen päivitys
13.5.2025
Jokkis SM Liiga 2025 joukkueiden ilmoittautuminen avattu
12.5.2025
Roope Korhonen ajoi voittoon ERC-debyytissään Unkarissa
12.5.2025
Ehdollepanotoimikunnan työ etenee – viestintää, valmistelua ja vuorovaikutusta
12.5.2025
Jyväskylän Suurajojen isä Pentti Barck in memoriam
18.12.2015
Jyväskylän Suurajojen isänä suomalaiseen autourheiluhistoriaan jäävä Pentti Barck on poissa. Hän kaatui 26.11. kotonaan äkilliseen sairauskohtaukseen 87-vuoden iässä.
Kuten tiedetään, Suurajojen synty juontaa juurensa Hangon Ajon yhteydessä käytyihin keskusteluihin, joissa kiteytyi halu järjestää Suomessa rallikilpailu Monte Carlosta opitun mallin mukaan. Keskeiseksi toimeenpanijaksi astui silloin Pentti Barck, jolla hotelli Jyväshovin isäntänä oli hyvät edellytykset viedä hanketta eteenpäin.
Barckin perhe oli itse asiassa lähtöisin nimenomaan Hangosta, mutta juurtui 1930-luvulla Jyväskylään luotsaamaan Jyväshovia. Pentti Barckin isän kuollessa 1945, ei poika ollut vielä edes täysi-ikäinen noustessaan paikan johtohahmoksi. Jatkosotaan hän silti oli ehtinyt osallistua vapaaehtoisena.
Menestyvä Jyväshovi ja sen ympärille syntyneet yritykset, mm. Asemahotelli, antoivat nuorelle miehelle mahdollisuuden matkustaa, seikkailla ja kokeilla. Pentti Barck osallistui useamman kerran Monte Carlo Ralliin ja luonnollisesti myös Suurajoihin. Kalusto oli yleensä korskeaa: Mercury, Ford Comet, Jaguar XK 120, jne. Hän houkutteli rallin pariin myös serkkunsa Pauli Toivosen.
Pentti Barckin edesottamuksia leimasi elämännälkä. Hän toi mukanaan matkoiltaan monenlaisia kansainvälisiä vaikutteita, muun muassa uusimpia äänilevyjä, koska halusi kansainvälisten trendien näkyvän Jyväshovissa. Musiikki vetosi vahvasti mieheen, jonka harrastuksiin kuului jopa kilpatanssi.
Jyväshovi toimi 1960-luvun loppuun asti myös Suurajojen kilpailukeskuksena ja Barck pyrki aktiivisesti edistämään kisan kansainvälistymistä. ”Minulta kysyttiin usein, että mistä ne rahat ulkomaisten kilpailijoiden houkutteluun tulivat. Vastasin suoraan, että Jyväshovistahan ne”, hän kertoi joitakin vuosia sitten.
Ehkä huomattavin Pentti Barckin ”maahantuomista” asioista oli vesihiihto. Hän toimi pitkään sen kansallisen lajiliiton puheenjohtajana eikä ole sattumaa, että lajin johtava seura Suomessa oli Jyväskylän Vesiurheiluklubi. Jääkiekko oli rantautunut Suomeen jo 1920-luvulla, mutta 1940-luvun lopulla Pentti Barck näytteli isoa roolia sen iskostumisessa Jyväskylän liikuntakulttuuriin.
Autot ja autoilu oli kaiketi silti harrastuksista läheisin ja ainakin pitkäaikaisin. Pentti Barck taittoi auton ratissa yhteensä kuusi ja puolimiljoonaa kilometriä. Elämänsä aikana hän ehti omistaa 68 autoa, eikä siihen lukuun ole laskettu mukaan Jyväshovin omistuksessa olleita ajoneuvoja.
Niin ulkoiselta olemukseltaan kuin mielenlaadultaan Pentti Barck oli kuin englantilaisten suosiman ”sportsman”-käsitteen ruumiillistuma. Vielä ikämiehenäkin jäntevänä, kilpailuhenkisenä ja jossain määrin veijarihenkisenä hän onnistui tekemään vaikutuksen aina uusiin sukupolviin. Sellaisen ihmisen poismeno tulee yllätyksenä hänen ikävuosiinsa katsomatta.
Teksti: Esa Illoinen